Kloridit
Betonissa oleva riittävän korkea, kynnysarvon ylittävä kloridipitoisuus voi käynnistää betoniraudoituksen korroosion sellaisessakin betonissa joka ei ole karbonatisoitunut. Kynnysarvona pidetään 0.03-0,07 p-%kloridipitoisuutta betonin painosta. Kriittinen kloridipitoisuus voidaan ilmoittaa myös p-%:a sementin painosta. Julkisivu ja parveke-elementeissä on mahdollista, että betonin valmistuksessa on käytetty kiihdyttävänä lisäaineena kalsiumkloridia ( CaCI2 ), jonka määrä on yleensä moninkertainen terästen korroosion kynnysarvoon verrattuna. Klorideja voi päästä betoniin myös ulkoisista rasituslähteistä, jäänsulatussuoloista ja rannikolla tuulen tuomasta merivedestä.
Kloridikorroosiolle on tyypillistä että raudoitteen korroosio tapahtuu pistemäisesti ja hyvin voimakkaana, erityisesti silloin kun kloridit ovat tunkeutuneet kovettuneeseen betoniin. Koska kloridikorroosiossa syntyvät korroosiotuotteet ovat liukoisempia betonin huokosveteen kuin karbonatisoitumisesta johtuvassa korroosiossa, saattaa kloridikorroosio edetä pitkälle ennen kuin vaurioita voidaan havaita. Kloridikorroosio voi toteutua myös normaalia alemmassa kosteuspitoisuudessa ja lämpötilassa. Myös karbonatisoituminen kiihdyttää klorideista syntynyttä korroosiota, sillä karbonatisoituminen vapauttaa sementtikiveen sitoutunutta kloridia huokosveteen.
Terästen korroosionopeuteen karbonatisoituneessa tai kloridipitoisessa betonissa vaikuttavat pääasiassa seuraavat viisi tekijää:
- Huokosverkon kosteuspitoisuus joka vaikuttaa toisaalta elektrolyytin määrään ja toisaalta hapen saantiin.
- Rakenteen lämpötila, jonka kohoaminen nopeuttaa korroosiota
- Betonin kloridipitoisuus
- Betonin tiiviys
- Raudoitusten suojabetonipeitteen paksuus, joka vaikuttaa kosteuspitoisuuteen ja käytettävissä olevan hapen määrään.
Huokosverkon täyttyminen vedellä vähentää hapen diffuusiota rakenteeseen. Veden vaikutuksesta korroosion nopeus hidastuu vasta sitten, kun betoni on jatkuvasti märkää.
Ulkoilmassa ja ulkona olevissa betonirakenteissa vallitsee hyvin usein sellaiset olosuhteet, joissa korroosio voi olla käynnissä. Ulkoilman kosteuspitoisuus on kuitenkin jatkuvassa muutostilassa eikä sen perusteella voida tehdä päätelmiä betonirakenteen kosteustilanteesta.
Julkisivussa olevan betonirakenteen sisällä olevaan kosteuspitoisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten sade ja rakenteen kuivumisolosuhteet sekä lämpötila, tuulen nopeus, auringon paiste, pintakäsittelyt.
Aktiivinen korroosiovaihe ennen näkyvien korroosiovaurioiden syntymistä voi kestää useita vuosia siitä, kun karbonatisoituminen on saavuttanut raudoitteen. Aktiivisen korroosion nopeuteen vaikuttaa erityisesti betonin kosteuspitoisuus ja lämpötila. Sateelle alttiissa pinnoissa aktiivinen korroosio etenee nopeammin kuin sateelta suojatuissa pinnoissa.
