Korroosion vaikutus rakenteissa

Ulkoseinäelementit

Raudoitteiden korroosion kannalta ongelma-alueen muodostavat usein elementtien pieli- ja reunateräkset, joiden peitepaksuudet ovat usein liian pienet ja joiden kohdalla karbonatisoituminen etenee kaikilta kolmelta pinnalta. Pieliterästen korroosioriskiä on siksi kuntotutkimuksissa tutkittava erityisen huolellisesti.

Korroosion vaikutus rakenteiden turvallisuuteen selvitetään aina tutkimusten yhteydessä, koska teräskorroosion ja rapautumisen vaikutuksesta betoninkappaleita voi pudota rakenteista ja aiheuttaa suuria vahinkoja. Muita elementtien tarkastettavia kohtia ovat ansaspaarteiden ja muiden kiinnitysosien korroosio ja kiinnitysvoimia ankkuroivan raudoitteen tai sen tartunnan heikkeneminen.

Ulkoseinäelementtien verkko- tai pieliraudoitteiden korroosiosta aiheutuvat haitat ovat alkuvaiheessa lähinnä esteettisiä, eivätkä ulkokuoren lujuus tai kiinnitys tavallisesti vaarannu, ellei korroosio etene todella pitkälle. Kuitenkin kerroksellisissa ulko-kuorissa, esim. pesubetonipintaisissa elementeissä voi betonikerrosten rajapinnassa oleva raudoiteverkko ruostuessaan vaikuttaa koko ulommaisen kerroksen irtoamiseen.

Kuorielementit

Kuorielementit muodostuvat yhdestä betonilevystä, jonka  paksuus on vaihdellut 60-120mm välillä.

Eristemateriaalina kuorielementtiseinissä on käytetty korkkia, lastuvillasementtilevyä, kevytsorabetonia ja mineraalivillaa. Kiinnitystapoja on ollut useita erilaisia, elementit on voitu kiinnittää kantavaan teräsbetonirakenteeseen joko kantavan rakenteen valun yhteydessä tai jälkikiinnityksin vasta valun jälkeen. Lämmöneristeen ja kuoren välille on voitu jälkimmäisessä tapauksessa jättää ilmarako rakenteen tuuletusta varten.Yleisesti tuuletusrakoa ei kuitenkaan ole, joka on mahdollistanut eristeen ja eristetilan voimakkaan kastumisen ja mikrobikasvuston kehittymisen suljettuun rakenteeseen melko lyhyen ajan kuluessa.

Parvekerakenteet

Parvekkeiden ongelmallisia kohtia ovat ohuet kaiderakenteet ja erilaiset pieliteräkset, joissa raudoitteiden peitepaksuudet ovat usein riittämättömiä. Näissä rakenteissa korroosion vaikutukset ovat usein kuitenkin esteettisiä. Hoikissa pilareissa terästen korroosio voi vaikuttaa rakenteen toimintaan lähinnä betonin lohkeilun seurauksena. Parvekelaattojen alapinnoissa korroosio on yleensä varsin hidasta, jos kosteusrasitus on alhainen. Niinpä aktiivinen korroosio voi jatkua vuosia ennen kuin näkyviä vaurioita syntyy. Aktiivinen korroosio on nopeinta vedeneristämättömissä laatoissa, esimerkkinä betoniset pihakannet, jotka huonosti toimivan vedenpoiston ja kosteutta keräävien liitosrakenteiden yksityiskohdissa vaurioituvat muita betonirakenteita nopeammin.