Harkkoperusmuurit

Paljon rakennusten perusmuureissa ja muissa rakenteissa käytetyt betoniharkot sen sijaan sisältävät pääsääntöisesti (useita valmistajia) huomattavasti suurempia huokosia ja tyhjätiloja rakenteen sisällä kuin valubetonissa, mutta mahdollistavat silti kosteudennousun, joka voi toteutua vapaan veden padotuksen (yleensä maanpaineen auttamana) ja vesihöyryn osapaineen kyllästäessä isoja huokosia sisältävän harkkobetonin kastepisteen kautta. Harkkorakenteen kosteuspitoisuus nousee erityisen nopeasti niissä maanvastaisissa perusmuureissa, jotka ovat myös sisäpuolelta lämpöeristettyjä.

Tällainen harkkorakenne on kuitenkin kuivatettavissa (ei kuitenkaan kuiva hyvin itsestään vaikka levytykset ja eristeet puretaan sisäpuolelta)  huomattavasti helpommin kuin valubetoni, vaikka sen sisältämä vesimäärä voi olla moninkertainen kastuneeseen valubetonirakenteeseen verrattuna. Tällainen rakennusvaiheessa vielä avonainen (ei rapattu) harkkorakenne / seinä imee vettä jopa viistosateesta kuin pesusieni, samoin maanpinnan alapuolella olevat rappaamattomat harkkoperustukset (maanpaineseinät) joutuvat vapaan veden lisäksi kovan vesihöyryn paineen alaisiksi.

Edellä mainitun kaltainen tilanne nostaa suhteellisen kosteuden perustusten alaosassa helposti yli 70%, vaikka vapaan veden suojausta varten olisikin harkkoperustuksen päälle asennettu muovinen perusmuurilevy (patolevy). Erityisesti rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on tärkeää, koska suuriin kuppimaisiin huokosiin jäänyt vesi usein jää kuivaamatta ja mahdollistaa siten myöhemmin (betonin neutraloitumisen toteuduttua) pintarakenteiden alla mikrobi- ja homekasvuston kehittymiselle hyvät olosuhteet.