Salaojien kuntotutkimukset

Rakennusten tärkein rakenne on vesikatto, ja lähes yhtä tärkeä on kunnollinen ja toimiva salaojajärjestelmä.

Salaojat ovat Suomessa kuitenkin pääsääntöisesti väärin rakennettu. Niiden sijainti leveyssuunnassa voi olla liian kaukana rakennuksen perustuksista ja salaojan ympärystäyttö on usein liian hienojakoista, jolloin putket tukkeutuvat helposti ja maata pääsee myös putken sisälle.

Salaojan korkeusasema saattaa olla väärä anturalinjan tai perusmuurin alaosaan verrattuna, jolloin myös pohjaveden pinta voi nousta perusmuurin alaosaan ja alapohjaan. Perusmuuriin pääsee nousemaan myös maaperästä kapillaarista kosteutta, esimerkiksi silloin kun anturan alta puuttuu vettä läpäisevä kapillaarikatko-sepeli, tai anturan ja perusmuurin välistä puuttuu kapillaarisen vedennousun estävä bitumikermi, tai muu veden siirtymisen estävä kerros.

Vanhemmissa järjestelmissä sadevedet johdetaan usein salaojajärjestelmään, jolloin huomattavasti suurempi (veden tuotto vähintään 100 kertaa suurempi kuin salaojan keräämistä vesistä) vesimäärä voi liettää salaojaputken imureiät täyteen hienoainesta huomattavan nopeasti, jolloin vapaan veden padotus ja kapillaarinen vedennousu perustuksiin toteutuu.

Kun betonin huokoset ovat vesitäytteiset, mahdollistuu betonin karbonatisoituminen (betoni neutraloituu pH-tasosta 13-tasoon pH -tasoon 5-8).
Betonin neutraloituminen= happamoituminen mahdollistaa vakavaa terveyshaittaa aiheuttavien aktinobakteereiden kehittymisen betonin huokosiin.

Edellä mainitut haitalliset reaktiot voivat toteutua vain, kun betonin huokoset ovat pitkä-aikaisesti vesitäytteisiä.

Salaojaputkilla täytyy olla myös hyvä vietto jolloin siihen kertyvä vesi purkaa joko kunnan sadevesiviemäriin, pihalle tehtyyn imeytyskenttään, rinteeseen tai ojaan.

alaojien huono toimintakunto aiheuttaa massiivisen vesirasituksen rakennuksen perustuksiin ja alapohjarakenteelle. Betoniperustukset kastuvat maksimaalisen märäksi ja tilanteen jatkuessa koko alapohja ja perustukset, jopa 1-2 metriä korkealle saastuvat mikrobi- ja homekasvustosta.

Aktinobakteerit voivat siirtyä kosteuden mukana ensin puuseinien alaosiin, ja sinne kehittyvästä kasvustosta voi päästä bakteeri-ja homeitiöitä sekä rasvaliukoisia mikrobi-toksiineita= myrkkyjä (homeet kehittyvät helposti eloperäisessä materiaalissa) epätiiviiden rakenteiden kautta asunnon sisäilmaan.

 

Tofte Yhtiöt Oy on salaojajärjestelmien asiantuntijaliike

Teemme salaojien kuntotutkimuksia vanhoihin järjestelmiin. Selvitämme talonne salaojajärjestelmän toimintakunnon sekä jo mahdollisesti kastuneen perustuksen kosteusteknisen tilan, sekä arvioimme mikrobi- ja homekasvuston kehittymisen mahdollisuuden rakenteen kosteusteknisen tilan perusteella.

Mikäli tarvitaan sisäilmatutkimuksia, ja bakteereiden sekä homeiden tunnistusta varten näytteitä, voidaan ne myös liittää salaojien kuntotutkimukseen tai perustusten kosteusteknisen tutkimuksen yhteyteen.

Salaojien kuntotutkimus yhdessä betoniperustusten kosteusteknisen tutkimuksen kanssa antaa Teille varmuuden että asuntokaupassa erittäin yleisiä, piileviä kosteus-, bakteeri- ja homeongelmia ei myöhemmin esiinny.

SINCE 1982


Tavoitteemme on saada rakennuksissa yleisesti esiintyvät kosteus- ja homeongelmat asiantuntevan tutkimuksen kautta hallintaan.


Myrkkyjä tuottavia homeita eri kasvuvaiheissa

Penicillium_expansum Stachybotrys (2)
Penicillium_expansum_2 Stachybotrys_chartarum
Penicillium_expansum_4 Stachybotrys