Legionella

Legionellan aiheuttamia keuhkokuumeita, eli legioonalaistautia, havaitaan Suomessa vuosittain n. 10-20 kappaletta. Todellisuudessa legionellan aiheuttamien keuhkokuumeiden määrä on mahdollisesti 10-kertainen. Kaikista aikuisten keuhkokuumeista 1-2 % on arvioitu legionellojen aiheuttamiksi. Legioonalaistautiin eli legionellan aiheuttamaan nopeasti etenevään keuhkokuumeeseen menehtyy oikeasta hoidosta huolimatta n. joka kymmenes sairastuneista. Taudista parantuminen edellyttää yleensä sairaalahoitoa ja tehoavia antibiootteja. Legionelloosin sairastuu eniten ennestään heikkokuntoisia, mutta myös aiemmin täysin terveitä ihmisiä. Legionellat ovat yleisiä mikrobeja elinympäristössämme, mutta useimmat niille altistuvista eivät koskaan sairastu legionelloosiin.

Kaikki legionellojen aiheuttamat sairastumiset ovat ennaltaehkäistävissä huolehtimalla vesijärjestelmien puhtaudesta ja sen varmistuksesta mikrobiologisin testein. Usein suurten rakennusten vesijohtojärjestelmät voivat olla legionella-kasvuston saastuttamia. Erityisesti putkiston kohdat, joista vesi pääsee seisomaan, koska vettä lasketaan harvoin, ovat alttiita bakteerien lisääntymiselle. Näissä kohdissa kuuman veden lämpötila laskee alle 50 °C, tai kylmä vesi lämpenee, jolloin bakteerit pystyvät lisääntymään.

Legionella bakteerianalyysit

Legionelloosi-tartunnan saa yleisimmin hengittämällä Legionella-bakteerien saastuttamaa vesihöyryä. Bakteerit voivat kulkeutua vesihöyryn mukana useiden metrien päähän. Juomavesi on tärkein tartuntalähde, mutta Legionella voi levitä myös porealtaista, suihkuista ja suihkulähteistä sekä saastuneista ja huonosti hoidetuista ilmastointijärjestelmistä. Legionella-bakteereita on löytynyt sairaaloiden, hotellien, ravintoloiden, julkisten rakennusten, yksityisrakennusten ja tehtaiden vesijakelujärjestelmistä. Legionelloosi ei kuitenkaan tartu henkilöstä toiseen.

Legioonalaistauti voi olla vaarallinen iäkkäille ja kroonisesti sairaille henkilöille. Legionella-sukuun kuuluu tämänhetkisen tietämyksen mukaan vajaa 50 lajia, joista n. 20 aiheuttaa ihmisille eriasteisia infektioita (legionelloosit). Tutkituista infektioista n. 90 % on legionellapneumophilan aiheuttamia keuhkokuumeita (nk. legioonalaistauti).

L. pneumophilan ajateltiin alun perin olevan ainoa tautia aiheuttava Legionella-laji, mutta nykyään kaikkia Legionella-lajeja pidetään potentiaalisesti patogeenisinä. Lajit jaetaan edelleen eri ryhmiin seroryhmän (15 seroryhmää L. pneumophilalla) tai muun, mm. genotaksonomisen ilmenemismuodon perusteella.

Legionella-bakteereita on löydetty joki-, järvi-, meri-, ja sadevedestä, sekä juomavedestä, kuumista lähteistä, mudasta ja mullasta. Pieninä pitoisuuksina Legionella-bakteereita esiintyy siis yleisesti luonnossa. Legionellat kykenevät lisääntymään ainoastaan muiden eliöiden solujen sisällä ja ne hyödyntävät tähän tarkoitukseen alkueläimiä, erityisesti ameboja. Pinnoille muodostuva biofilmi ("bakteerimatto") suojaa Legionella-bakteereita mikrobien torjunta-aineilta ja siksi ne eivät aiemmin tehonneet Legionella-bakteeriin.

Muiden mikrobien määrästä ei voida arvioida Legionella-bakteerien pitoisuuksia vaan tilanteen selvitys edellyttää aina näytteiden ottoa ja niistä tehtävää Legionella-analyysiä.