Elimistön puolustusmekanismit

Normaalit, fysiologiset puolustusmekanismit

Suuri osa hengitysteiden puolustusmekanismeista on ko. elinten normaaleja, fysiologisia reaktioita. Tavanomaiset reaktiot muuttuvat epätavallisiksi oireiksi, jos puolustusmekanismien voimakkuus on tavallista suurempi joko epätavallisen voimakkaan ärsykkeen johdosta, tai henkilön yksilöllisen herkkyyden vuoksi.

Tälläisilla henkilöillä voimakkaita oireita syntyy jo tavanomaisiksi luokitelluilla ärsykkeillä.

Fysiologisia hengitysteiden puolustusmekanismeja ovat limaneritys, värekarvaliike, ja yskänrefleksi. Näiden toimintojen tavoitteena on laimentaa elimistöön joutunut ärsyttävä kemikaali tai pöly ja poistaa se elimistöstä. Myös aivastelu, nenän tukkoisuus ja vesinuha ovat puolustuskeinoja ärsyttävän tekijän laimentamiseksi ja poistamiseksi.

Puolustustehtävässä toimivat solut

Valkosolut eli leukosyytit ja makrofagit pystyvät aktiivisesti siirtymään verenkierrosta soluvälitilaan ja edelleen keuhkorakkuloihin ja pieniin sekä suuriin keuhkoputkiin.

Makrofagit eli syöjäsolut pyrkivät syömään (tuhoamaan) hengitysteihin joutuneita hiukkasia, mikrobeja ja muita epäpuhtauksia. Ne siirtyvät hengitysteiden ilmatilasta sujuvasti takaisin soluvälitilaan ja edelleen imusuoniin kuljettaen epäpuhtauksia pois keuhkoista.

Ihmisen puolustuksen ensivaiheessa toimivat NK- luonnolliset tappajasolut (naturall killer cell) tuhoavat elimistöstä sinne päässeitä vieraita mikrobeja tehokkaasti ja toimittavat viestejä vieraista mikrobeista muille puolustuksen soluille.

Makrofagit ovat tärkeässä osassa myös verenkiertoon päässeiden mikrobien tuhoamisessa.

Ihmisen immuunipuolustuksen on oltava erinomaisessa kunnossa erityisesti silloin jos asunnossa tai työpaikalla sisäilma sisältää suuria pitoisuuksia kosteusvauriomikrobien itiöitä ja aerosolina ilmaan pääseviä mikrobi-toksiineja.

Kosteusvauriobakteerit

Kosteusvauriobakteereista aktinobakteereiden = sädesieni ja firmikuuttien = Bacillus-ryhmän bakteereiden itiöt ovat kooltaan pieninä = vain 1-3 mikrometriä, herkkiä pääsemään pienten keuhkoputkien läpi keuhkojen alaosaan, ja keuhkorakkuloiden kautta myös verenkiertoon, ellei immuunipuolustus pysty niitä tuhoamaan.

Kosteusvauriobakteereiden itiöiden täytyy kuitenkin selvitä immuunipuolustuksen monista vastuksista ennen verenkiertoon pääsyä, eikä sittenkään ole helppoa, vieraat mikrobit kohtaavat puolustuksen soluja koko ajan verenkierrossa.

Kosteusvauriorakennuksessa altistuneen ihmisen on kiinnitettävä erityistä huomiota oman puolustuksen tehostamiseen

Tärkeässä puolustustehtävässä toimivat solut altistuvat kuitenkin voimakkaille mikrobimyrkyille (mm. valinomysiini ja kereulidi) enemmän kuin elimistön muut puolustus-solut, josta viimein seuraa NK-solujen apoptoosi= solun itsetuho, joka heikentää merkittävästi erityisesti puolustuksen ensivaiheessa tarvittavaa maksimaalista puolustustehoa ja viestin toimittamista muille puolustus-soluille vieraiden mikrobien torjunnassa.

Valkosolut ja muut puolustussolut osallistuvat vieraiden mikrobien tunnistukseen ja torjuntaan.

Myös osa puolustusoluista on mukana vasta-aineiden tuotannossa ja yliherkkyyssairauksien immunologisissa reaktioissa.