Homepölykeuhko

Homepölykeuhko on allergisen alveoliitin erityinen, homeiden ja sädesienibakteerin aiheuttama alveoliitti.

Homepölykeuhko on suomessa yleisin alveoliitti. Eniten homepölykeuhkoa tavataan maanvijelijöillä, mutta myös muilla aloilla on tavattu homepölykeuhkoa jotka ovat johtuneet voimakkaasta työperäisestä mikrobialtistuksesta.

Homepölykeuhko jaetaan oireiden perusteella kolmeen eri muotoon:

1. äkillinen alveoliitti
2. hiipivä alveoliitti
3. krooninen alveoliitti

Äkillisen homepölykeuhkon oireet alkavat 4-8 tunnin kuluttua altistumisesta. Tavallisimmat oireet ovat rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus, kuiva yskä ja ahtauden tunne rinnassa. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta, vilunväreitä, lihas-ja nivelkipua, päänsärkyä ja harvemmin voi esiintyä hikoilua ja ruokahaluttomuutta.

Altistuksen loputtua oireet lievenevät muutaman päivän kuluessa, mutta mikäli altistus jatkuu, oireet uusiutuvat ja mahdollisesti tulevat rajummiksi.

Hiipivässä muodossa oireet ilmaantuvat hitaammin eikä yhteys altistumiseen ole niin selvä kuin äkillisessä muodossa.

Kroonisessa muodossa hallitsevana oireena on rasitushengenahdistus ja yskä, eikä varoittavia yleisoireita ole, joten pysyvä keuhkovaurio voi päästä muodostumaan huomaamatta. 

Homepölykeuhkon kehittyminen edellyttää, että sairautta aiheuttavat pölyhiukkaset (mikrobi-itiöt) pääsevät keuhkojen alaosaan, keuhkorakkulatasolle saakka, joten hiukkasten on oltava pieniä, selvästi alle 3 mikrometrin kokoisia; mikrometri = tuhannesosa millimetristä.

Kosteusvaurioituneiden rakennusten määrän kasvun myötä on mikrobiperäinen alveoliitti lisääntynyt, vaikka on edelleen vain pieni osa työperäisiin verrattuna.

Homepölykeuhkoa on syytä epäillä, jos kosteusvauriorakennuksessa asuvalle tai työskentelevälle alkaa ilmaantua hengitysteiden ärsytysoireiden lisäksi selittämätöntä kuumeilua, lihas- ja nivelvaivoja, päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, ruokahaluttomuutta tai painonlaskua.

Mikäli homepölykeuhko todetaan, tärkeintä on altistuksen lopettaminen.

Jos altistuminen saadaan ajoissa loppumaan, voi homepölykeuhko parantua täysin oireettomaksi. Toisaalta homeitiöiden suuri partikkelikoko, (5-15 mikrometriä) estää pääosin niiden pääsyn pieniin keuhkoputkiin ja keuhkojen rakkulatasolle, jääden pääosin altistamaan ylempiä hengitysteitä.

Sen sijaan esimerkiksi sädesienibakteerin itiöt pienikokoisina = 1 mikrometrin kokoinen, pääsevät esteettä keuhkojen alaosan kautta verenkiertoon asti.

Sädesienibakteeri onkin merkittävämpi haitta erityisesti silloin kun pitoisuudet esimerkiksi maatalouden töissä tai kosteusvauriorakennuksessa ovat maksimaaliset.