Pölypunkit

Pölypunkit ovat hämähäkkieläinten heimoon kuuluvia kahdeksanjalkaisia n. 0,1mm kokoisia, silmälle näkymättömiä pikkueläimiä, jotka eivät ole verta imeviä kuten etäiset sukulaisensa puutiaiset eli punkit. Pölypunkit jaetaan kahteen ryhmään; huone- eli kotipölypunkkeihin ja varastopunkkeihin.

Huonepölypunkit

Sisätiloissa elävistä pölypunkeista yleisimpiä ovat huonepölypunkit (Dermatophagoides pteronyssimys ja Dermatophagoides farinae). Huonepölypunkit aiheuttavat suurimman osan ns. pölyallergiasta.

Siivouksen ja muun pölyä nostattavan toiminnan yhteydessä ilmaan joutuu punkkien osasia ja ulostehiukkasia, hiukkaskoko 10-40 mikrometriä, (mikrometri on tuhannesosa millimetristä) jotka pääsevät suuren kokonsa vuoksi ärsyttämään pääasiassa vain ylähengitysteitä.

Punkit kasvavat parhaiten selvästi yli 45% suhteellisessa kosteudessa (RH), joten kosteusvaurioituneissa rakennuksissa on usein suuria määriä punkkeja. Pölypunkin eritteet ja kuolleiden punkkien osat aiheuttavat allergista nuhaa ja astmaa. Kosteassa sisäilmastossa on yleisesti huonepöly-punkkeja vaikka rakennuksessa ei olisi varsinaista kosteusvauriota.

Optimaalinen sisäilman kosteus ihmisen terveyden kannalta on 35-45 % suhteellista kosteutta(RH), ja kun pölypunkkien kasvuolosuhteet ovat otollisimmat sisäilman kosteuden ollessa RH% 55 tai yli ja lämpötila korkea , 24-26 C, ei niiden lisääntyminen merkittävästi toteudu, (Poikkeuksena kesäaika jolloin kosteus voi nousta selvästi tuon huonepölypunkkien vesiaktiivisuuden vaatimuksen tasolle sisäilmassa) normaalisti asunnoissa olevissa olosuhteissa.

Poikkeuksena on yleensä sänky, jossa ihmisen oma lämpö sekä hien ja hengityksen mukana haihtuva kosteus ihosta irtoavan hilseen ohella muodostavat huonepöly-punkkien kasvua suosivat olosuhteet, kun punkit käyttävät ihmisen hilsettä ravintonaan.

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä

Huonepölypunkkkeja voidaan torjua tehokkaasti pitämällä lämpötila makuuhuoneessa 21-22 C ja suhteellinen kosteus ( RH) alle 45 %.

Punkkien määrää voidaan myös vähentää antamalla vuoteen kuivua ja tuulettua kunnolla aamuisin ennen vuoteen sijaamista sekä imuroimalla ja pesemällä vuodevaatteita säännöllisesti.

Talvella hyvä tapa pitää petivaatteet raikkaana punkeista, on tuulettaa (vähintään kerran viikossa) niitä pakkasilmassa (-18 ºC) vähintään kuuden tunnin ajan, ja tuuletuksen jälkeen imuroida ja ravistella kuolleet punkit pois petivaatteista.

Punkeille allergisoituminen voidaan osoittaa (pyydetään omalta lääkäriltä) ihotestillä, vasta-ainetestillä tai altistuskokeella.

Koska pölypunkit ovat voimakkaasti allergisoivia, kannattaa makuhuoneen ilma puhdistaa jatkuvasti toiminnassa olevalla, sähköisesti allergeenit (myös paljon pienemmät bakteerit, virukset ja homeet tuhoutuvat) tuhoavalla ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet ja mikrobitoksiinit= kemialliset yhdisteet aktiivihiilifiltterillä puhdistavalla ilmanpuhdistimella.

Kun tehokkaasti ilman puhdistavaa laitetta käytetään jatkuvasti esimerkiksi makuuhuoneessa, vältetään lähes kaikkien (laite puhdistaa sisäilman 4 kertaa tunnissa) allergeenien ja kosteusvaurioissa kehittyvien mikrobien itiöt sekä kemiallisten haihtuvien yhdisteiden (myös mikrobimyrkyt) pääsy hengitysilman mukana keuhkoihin. Ilmanpuhdistin mitoitetaan lattianeliöiden mukaan, jonka perusteella asunnossa neljä kertaa tunnissa ilmanpuhdistus laitteen läpi toteutuu.

Varastopunkit

Varastopunkkeja on useita satoja erilaisia, joista tärkeimpinä Acarus siro, Lepidoglyphus destructor ja Tyrophagus putrescentiae- varastopunkeille on olemassa allergiatestausmahdollisuus.

Niiden tiedetään viihtyvän hyvin viljavarastoissa ja muissa maatalous-kiinteistöissä. Varastopunkit ovat kasvuvaatimuksiltaan vaatimattomampia kuin huonepölypunkit ja ne tulevat toimeen huomattavasti viileämmissä olosuhteissa, eivätkä tarvitse ihmisen hilsettä ravinnoksi.

Varastopunkit syövät kasvinosia, hometta, ja muita punkkilajeja ja muuta orgaanista materiaalia, kuten ruoanmurusia. Varastopunkkien esiintyvyyttä asunnoissa ja muissa rakennuksissa on tutkittu tehokkaasti vasta vähän aikaa ja niitä on löydetty lähes kaikista rakennuksista mistä on etsittykin; esimerkiksi kosteusvauriokohteista, toimistoista, myymälöistä, leipomoista, elintarviketeollisuuden rakennuksista sekä monenlaisista maatalousrakennuksista ja eläinsuojista.

Varastopunkit ovat allergisoivia ja aiheuttavat mm. allergista nuhaa ja astmaa. Myös varastopunkeille altistuminen voidaan osoittaa ihotestillä, vasta-ainetestillä ja altistuskokeella.

Allergeenit huonepölypunkit ja varastopunkit

Jos epäilette pölypunkkia asunnossanne allergeeniksi, voitte pyytää lääkäriltänne testiä punkkiallergeeneista.